I
Voidakseen käyttää palveluja ja hakeakseen lainmukaisia etuuksia ihmisillä tulee olla käytettävissään tarpeellinen määrä tietoa. Ilman ajantasaista ja helposti saatavissa olevaa tietoa, ihmisillä ei ole mahdollisuuksia oikeuksiensa toteuttamiseen. Varsinkin iäkkäiden henkilöiden kanssa keskustellessa on edelleen noussut esille, että he kaipaavat suoraan kotiin saatavaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Monet vanhukset ovat todenneet, etteivät he tiedä mistä voisivat kysyä neuvoa ja pyytää apua. Internetin käyttäminen on suurimmalle osalle vanhuksista edelleen vierasta, eivätkä he omista tietokonetta. Esille on noussut myös taloudelliset rajoitteet, asioiden selvittäminen puhelimitse on kallista, varsinkin jos joutuu soittamaan moneen paikkaan asiansa selvittämiseksi.
Helsingin sosiaalivirastossa on koottu erittäin monipuoliset ikäihmisille suunnatut vanhuspalvelujen alueelliset oppaat, jotka on juuri päivitetty. Oppaista löytyy yksityiskohtaista tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista alueittain: eteläinen, itäinen, läntinen, pohjoinen. Sosiaalipalvelujen osalta kerrotaan mm. omaishoidon toimintakeskuksista, palvelukeskuksista, kuljetuspalveluista ja asunnon muutostöistä. Terveyspalveluista on mm. terveysasemien, hammashoitoloiden ja laboratorioiden yhteystiedot sekä tietoa apuvälineistä ja kotihoidosta. Lisäksi tietoa on koottu Kelan palveluista ja veteraanien palveluista. Kuitenkin vain harvoilla ikäihmisillä on ollut tietoa kyseisten palveluoppaiden olemassaolosta.
Edellä olevan perusteella esitän, että vuoden 2012 budjettiin varataan 70 000 euroa alueellisen palveluoppaan lähettämiseksi jokaiseen yli 65-vuotiaan kuntalaisen kotiin ilman erillistä pyyntöä.
II
Häätöjen vähentämiseksi ja asumiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi osassa kaupungin kiinteistöyhtiöitä toimii asumisneuvojia. Asumisneuvojiin ovat yhteydessä useimmiten asukkaat itse sekä mm. sosiaalitoimen työntekijät, vuokrakirjanpitäjät ja isännöitsijät, jotka ovat huolestuneita asukkaan asumiseen liittyvistä vuokrarästeistä, häiritsevästä elämästä tai selviytymisestä asua itsenäisesti.
Asumisneuvojat auttavat asukkaita palveluihin ohjauksessa ja hakemisessa, vuokranmaksu- ja järjestyshäiriöiden selvittelyssä sekä häätöihin liittyvien asioiden selvittämisessä ja uuden asunnon hakemisessa.
Asumisneuvonnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia ja myös häädöt ovat vähentyneet. Selvityksen mukaan asumisneuvonta on vähentänyt häätöjä yli 30 prosenttia ja tätä kautta myös mahdollista syrjäytymisriskiä asunnottomuuden seurauksena.
Edellä esitetyn perusteella asumisneuvontaa kannattaa lisätä ja ehdotan, että vuoden 2012 varataan riittävä määräraha asumisneuvojien palkkaamiseen kaikkiin kaupungin kiinteistöyhtiöihin.
III
Useat Helsingissä toimivat asuntolat ovat remontoineet/remontoimassa tilojaan yhden hengen palveluasunnoiksi, joihin asumisen lisäksi kuuluu henkilökunnan antamia tukipalveluja. Kaikkia asunnon tarvitsevia ei kuitenkaan pystytä sijoittamaan näihin asuntoihin tai he eivät tarvitse tuettua asumista, mutta ovat ilman asuntoa syystä tai toisesta. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole tarpeeseen nähden riittävästi tarjolla ja kaupungin vuokra-asuntojono on pitkä. Työssäkäynti tai työpaikan saaminen on vaikeaa, ellei ole pysyvää kotia tai osoitetta.
Sopivasta ja kohtuuhintaisesta tilapäismajoituksesta on puutetta asuntoa etsiessä ja odottaessa. Varsinkin naisten tilapäisasuntoja on vähän niin Hietaniemen palvelukeskuksessa kuin koko kaupungissa. Myös nuorten ja muiden pienituloisten henkilöiden tarve tilapäiseen kriisiasumiseen on suuri, kun pysyvää, kohtuuhintaista asumista ei ole tarjolla.
Ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon varataan riittävä määräraha kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen voimakkaaseen lisäämiseen.
IV
Viime vuonna ilmeni, että kaupunkimme päivähoitoalueilla jäi määrärahojen puutteen vuoksi useita lapsia ilman erityisavustajaa, vaikka lapsen erityisavustajan tarve oli selkeästi todettu.
Eritysavustajan puuttuminen voi jopa vaarantaa lapselle tehdyn kuntoutussuunnitelman toteutumisen, koska eritystä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle ei ole varattu päiväkotiin hänen tarvitsemaansa avustajaa. Vaikka erityisavustaja ei päivähoidossa ole esiopetuksen mukaisesti lapselle kuuluva subjektiivinen oikeus, on erityisapu kuitenkin kaikissa tapauksissa lapsen edun mukaista hänen yksilöllisten tarpeidensa ja kehittymisensä tukemiseksi.
Esitän, että vuoden 2012 talousarvioon varataan riittävä määräraha sen turvaamiseksi, että ne lapset joille päiväkoti on esittänyt tukitoimeksi kokopäiväisen erityisavustajan, myös saavat avustajan.
V
Huumeiden käyttäjät, jota ovat vakavasti riippuvaisia huumeista, tarvitsevat lääkehoidon lisäksi myös muita tukitoimia pysyäkseen korvaushoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman, korvaushoitoa koskevan asetuksen mukaan hoidon tulee perustua hoitosuunnitelmaan, jossa lääkehoidon lisäksi määritellään hoidon tavoite, potilaan muu lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito, kuntoutus ja seuranta.
Opioidiriippuvaisten hoitoa ollaan Helsingissä järjestämässä kuntouttavana hoitona ja haittoja vähentävänä hoitona. Mikäli haittoja vähentävä hoito perustuu ainoastaan lääkehoitoon ilman potilaalle annettavia muita tukitoimia, ei se vastaa asetuksella määriteltyä kokonaisvaltaista hoitoa. Erityisen ne, joilla ei ole normaalia sosiaalista lähiverkostoa tukemassa korvaushoidossa pysymistä ja onnistumista, ovat siten kaikkein heikoimmassa asemassa.
Esitän, että vuoden 2012 talousarvioon varataan riittävä määräraha sen turvaamiseksi, että kaikki opioidiriippuvaiset saavat asetuksen mukaisessa laajuudessa tarvitsemaansa psykososiaalista tukea ja kuntoutusta.
VI
Vanhusten pitkäaikaishoitopaikkojen vähentäminen lisää kotihoidon tarvetta. Lisäksi on huomioitava kotona asuvien vanhusten kunnon heikentyminen ja siitä johtuva kotihoidon vaativuuden ja hyvään hoitoon kuluvan ajan lisääntyminen. Henkilöstön riittävään mitoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota tulevina vuosina sekä koti- että laitoshoidossa. Vuoden 2011 alussa kotihoidon mielenterveystiimit, yhteensä 36 hoitotyöntekijää, siirrettiin osaksi psykiatrista avohoitoa. Siirron kustannukset olivat 1,5 miljoonaan euroa.
Edellä olevan perusteella esitän, että kaupunginvaltuusto varaa 1,5 miljoonan euron määrärahan kotihoidon henkilökunnan vahvistamiseen 36 hoitajalla eli saman verran kuin vuodenvaihteen hoitotyöntekijöiden siirto psykiatriaan aiheutti henkilöstön vajausta kotihoitoon.
VII
Kaikista ponnisteluista huolimatta asunnottomien määrä on lisääntynyt Helsingissä ja asuntotilanne on edelleen vaikea. Asunnottomuudesta kärsivät myös entistä enemmän lapsiperheet. Perheille sopivien kriisiasuntojen löytäminen on ollut usein vaikeaa ja myös huomattavan kallista pysyvään vuokra-asuntoon verrattuna. Ulkopuolisilta palveluntuottajilta vuokrattujen kalustettujen asuntojen viikkovuokrat ovat voineet kohota jopa 700 -1000 euroon.
Sosiaalivirastossa otettiin joulukuussa 2010 käyttöön kahdeksan tilapäiseen asumiseen tarkoitettua kalustettua perheasuntoa, joihin asukkaat valitaan perhekeskuksen tai sosiaaliaseman alueelta asunnottomiksi jäävistä asiakasperheistä. Sosiaaliohjaaja ja perheen sosiaalityöntekijä tukevat perheen asumista ja tarvittaessa puuttuvat asumiseen. Perheasunnoilla sosiaaliohjaaja koordinoi asumista ja avun tarkoituksena on saada perheelle pysyvä asunto. Perheasuntoihin on jo nyt muodostunut jonoa.
Usein asunnottomaksi jäävät lapsiperheet tarvitsevat tilapäisen asumisen lisäksi myös muuta tukea, tulisi edellä esitettyä kaupungin omaa toimintamallia laajentaa, jotta perheiden odotusaika asuntoihin ja tarvitsemansa tuen piiriin ei venyisi kohtuuttoman pitkäksi. Kaupungin omana toimintana myös kustannukset pysyvät kohtuullisina.
Ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon varataan tarvittava määräraha vähintään kahdeksan uuden tilapäiseen asumiseen tarkoitetun perheasunnon kulujen kattamiseen ja tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseen.
VIII
Nyky-yhteiskunnassa rahan puute johtaa jatkuvaan arkielämän rajoittuneisuuteen, joka kaventaa ihmisten osallisuutta ja syrjäyttää heidät yleisesti hyväksyttävästä elämäntavasta. Henkilöt ja perheet ovat joutuneet taloudellisen pakon edessä luopumaan kaikesta ylimääräisestä; televisiosta, lehtitilauksista, harrastuksista, uusista vaatteista, lomahaaveista, syntymä- ja juhlapäivien vietosta jne. selvitäkseen vuokransa ja muiden laskujensa maksuista. Myös omaa terveyttä jätetään hoitamatta ja lääkkeitä noutamatta rahan puutteen ja korkeiden hoitomaksujen vuoksi. Terveyserot ovat kasvaneet ja yhä suurempi määrä henkilöitä joutuu turvautumaan edelleen leipäjonoihin, joiden olemassaoloa ei enää pitkään aikaan ole julkisesti kyseenalaistettu. Ihmisarvoiseen elämään kuulunee, että jokaisella kansalaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet ostaa elintarvikkeensa suoraan kaupasta leipäjonossa jonottamisen sijasta. Myös perustuslaillisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien käyttäminen vaatii, että henkilöllä on käytössään taloudellisia resursseja vielä inhimillisten perustarpeiden tyydyttämisen jälkeenkin.
Eilen 1.3.2011 ilmestyneen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Perusturvan riittävyyden arviointiraportin mukaan perusturvalla elävien kotitalouksien tulot riittävät kattamaan noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta minimikulutuksesta. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien joutuminen pysyvään köyhyyteen on kasvanut ja on erittäin korkea, 89 prosenttia.
Tämän vuoksi köyhyyttä on pyrittävä vähentämään aktiivisin toimenpitein. Myös strategiaohjelman tavoitteena on mainittu kaupunkilaisten keskinäisen eriarvoisuuden ja kaupunkiköyhyyden poistaminen. Tarkastelun kohteeksi tulee ottaa mm. toimeentulotuen käytön lisääminen henkilöiden ja perheiden ihmisarvoisen elämän varmistamisiksi. Tutkimusten mukaan alimmissa tuloryhmissä tulojen korotus suuntautuu suoraan kotimaiseen peruskulutukseen, joten toimeentulotuen käytön lisäämisellä olisi myös ostovoiman lisääntymisen kautta elvytysvaikutuksia.
Edellä olevan perusteella esitän, että kaupunginvaltuusto varaa vuoden 2012 talousarvioon riittävät määrärahat täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käytön lisäämiseksi kaupunkilaistemme köyhyyden torjumiseksi.
IX
Vähävaraisuus ja köyhyys eivät aina kosketa ainoastaan lapsen kanssa asuvaa vanhempaa, vaan myös lapsen etävanhemmilla on usein toimeentulovaikeuksia, ja he ovat myös toimeentulotuen asiakkaina. Heille on lasten tapaamiseen huomioitu pääsääntöisesti sosiaaliviraston ohjeen mukaan vain ruokarahanormin mukainen summa, jonka varassa lapsella ja vanhemmalla ei useinkaan ole mahdollisuutta käydä esimerkiksi yhdessä elokuvissa tai satunnaisesti esim. hampurilaisille. Tämän vuoksi olisikin tarpeellista, että etävanhemman tapaamiskuluihin myönnettäisiin tukea toimeentulotuen perusosan verran päivää kohti.
Edellä olevan perusteella esitän, että vuoden 2012 talousarvioon varataan riittävä määräraha, jotta niiden vähävaraisten etävanhempien, jotka saavat toimeentulotukea, lasten tapaamiskulut huomioidaan jatkossa aina toimeentulotuen perusosan mukaan tapaamispäivää kohden nyt käytettävän ruokarahanormin asemasta.
X
Kaupunginvaltuuston syksyllä 2009 hyväksymässä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa tuotiin esille lapsiperheiden köyhyys ja varsinkin yksinhuoltajien muita suurempi riski tipahtaa köyhyyteen ja heidän suuri osuutensa toimeentulotuen saajista. Kuitenkaan suunnitelmassa ei esitetty ainoatakaan kärkihanketta, miten köyhyyttä tulisi torjua kunnan ja valtakunnan tasolla. Suunnitelman mukaan toimeentulotukea saavissa perheissä elää Helsingissä lähes 12 000 alle 18-vuotiasta lasta.
Köyhyys eriyttää lapsia tavallisista nykyajan elämänkokemuksista siten jo varhain, ja lasten jakautuminen hyvin ja huonosti pärjääviin on lisääntynyt jatkuvasti. Erityisen kriittinen ajankohta on lasten kannalta joulu. Ne lapsiperheet, jotka ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen, elävät todellisessa köyhyydessä, kun otetaan huomioon toimeentulotuen jälkeenjääneisyys yleisen palkkatason ja kulutustason kehityksessä.
Edellä olevan perusteella esitän, että kaupunginvaltuusto varaa riittävän määrärahan köyhien lapsiperheiden tukemiseksi siten, että sosiaalivirastoissa myönnetään joulukuussa perheen lapsilisän suuruinen ehkäisevä toimeentulotuki kaikille niille lapsiperheille, jotka ovat oikeutettuja toimeentulotukeen joulukuussa. Kyseinen tuki ei saa vaikuttaa perheelle myönnettävään muuhun toimeentulotukeen, ja ylimääräisen tuen myöntäminen on ohjeistettava.
XI
Mielenterveyspotilaiden palveluasuntopaikkojen riittämättömyys on johtanut siihen, että jatkuvaa tukea tarvitsevat alle 65 – vuotiaat henkilöt ovat joutuneet odottamaan jatkohoitopaikkaa sairaalassa useita kuukausia, usein jopa yli vuoden ajan. Terveyskeskuksen tilastojen mukaan esim. tammikuun lopussa sairaalassa jonotti 45 henkilöä palveluasumiseen. Lisäksi kuntouttavassa asumisessa ja avohoidossa odottaa runsaasti henkilöitä palveluasumiseen.
Kyseinen tilanne johtaa terveyskeskuksen antaman terveysvaikutusten arvioinnin perusteella välittömiin negatiivisiin terveysvaikutuksiin suurelle osalle psykiatriasia potilaita ja mielenterveyskuntoutujia. Kielteisiä terveysvaikutuksia aiheutuu myös muille kuin kuntoutuspaikkaa odottaville henkilöille. Koska yli 10 % sairaalapaikoista on asumispalveluja jonottavien potilaiden käytössä, heikentää tämä psykiatrista sairaanhoitoa tarvitsevien muiden henkilöiden mahdollisuutta saada tarvitsemaansa vuodeosastohoitoa. Ellei näiden palvelujen tarjoamisessa päästä tasapainoon, voi henkilöille aiheutua pysyviä kielteisiä terveysvaikutuksia mikä ei ole inhimillistä eikä eettisesti hyväksyttävää toimintaa.
Esitän, että vuoden 2012 talousarvioon varataan sosiaaliviraston aikuispalveluihin vähintään 4 miljoonaa euroa lisää hoitoketjujen parantamiseen ja mielenterveyskuntoutujien palvelusasumispaikkojen lisäämiseen.
XII
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tuli voimaan 1.7.2009.
Asetuksen mukaan raskaudenaikaisiin tarkastuksiin tulee muutoksena yksi laaja terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemä tarkastus raskauden puolivälin jälkeen. Lasta odottavan perheen laajalla terveystarkastuksella tarkoitetaan äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi perheen hyvinvoinnin selvittämistä haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Lasta odottavan perheen laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös suun terveydentilan selvittäminen. Lasten tarkastuksiin tulee lisäksi pakollinen neljän kuukauden ikäisenä tehtävä laaja terveystarkastus. Aiemmin lääkärintarkastus on tehty tarpeen mukaan. Nämä muutokset lisäävät terveydenhoitajien ja lääkärien tarvetta. Helsinki on saanut vuosille 2010 ja 2011 neuvolatoiminnan lisäresursointiin 3,40 euroa /asukas.
Terveyslautakunnan 3.2.2011 saaman Medigis-päivityksen mukaan neuvoloissa on STM:n mitoituksen perusteella 20 terveydenhoitajaa liian vähän, jos mukaan luetaan varahenkilöt ja ilman heitä 27 terveydenhoitajaa. Lautakunnan saaman tiedon mukaan yhdeksälle terveydenhoitajalle on saatu täyttölupa vuoden loppuun asti ja em. työntekijöitä ollaan rekrytoimassa.
Peruspalveluministerin mukaan on välttämätöntä, että kunnat hyödyntävät lisähenkilöstön rekrytoinnissa niille suunnatut korotetut valtionosuudet. Valtionosuudet ovat puolet kunnille tulevista kustannuksista ja ne jäävät pysyvästi kuntien saamiin valtionosuuksiin. Peruspalveluministerin mukaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista ja hyvinvoinnista ei ole varaa säästää. (STM tiedote 10.2.2011)
Edellä olevan perusteella esitän, että vuoden 2012 talousarvioon varataan asetuksen mukaisten tarkastusten järjestämiseksi Helsingin saamat neuvolatoiminnan lisäresursointiin varatut valtionavut.
XIII
Kotihoidon mielenterveystiimien hoitohenkilökunta, yhteensä 36 henkilöä, siirtyi vuoden 2011 alusta terveyskeskuksen psykiatria osastoon. Psykiatrisen kotihoidon tarkoituksena on tukea erityisesti kotona asuvien skitsofreniapotilaiden arjessa selviytymistä. Samalla terveyskeskuksessa on todettu tarvetta lisätä sairaalasta kotiutuvien potilaiden intensiivistä hoitoa, koska itsemurhariskin on todettu olevan suurimmillaan sairaalahoitoa seuraavien neljän viikon aikana.
Samanaikaisesti vanhusten dementiasta johtuvat vaikeat käytöshäiriöt ja depressiot ovat lisääntyneet eliniän pidetessä. Myös terveysasemien hoidossa olevat mielenterveyspotilaat tarvitsisivat aiempaa enemmän tukea kotiin, koska monet eivät kykene tai halua käydä terveysasemalla lääkehoidossa jolloin heidän riskinsä joutua uudelleen sairaalahoitoon kasvaa.
Useat autismi- ja ADHD-potilaat tarvitsevat paljon apua jokapäiväiseen elämiseen liittyvissä taitojen harjaannuttamisessa ja oppimisessa, joka olisi tehokkainta kotihoidossa. Heidän kotona selviytymisensä on jäänyt niukkojen resurssien vuoksi lähes huomiotta.
Jotta terveyskeskuksen psykiatrinen kotihoito voisi paremmin vastata näihin jo olemassa oleviin palvelutarpeisiin, ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon varataan määräraha 18 uuden hoitajan palkkaamiseen psykiatriseen kotihoitoon, yhteensä 800 000 euroa.
Kaikki halukkaat eivät ole kuitenkaan päässeet mukaan toimintaan, koska päivätoimintaan on muodostunut noin 200 hengen jono.
Ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon varataan riittävä määräraha vanhusten päivätoimintapaikkojen lisäämiseksi, jotta jokainen toimintaan mukaan haluava myös pääsee siihen osallistumaan.
XIV
Vanhustenhuollon päivätoimintayksiköiden palvelu on ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Asiakkaina ovat kotona asuvat, ensisijaisesti muistihäiriöiset ja/tai omaishoidossa olevat ikäihmiset.
Palveluun kuuluu mm. kuljetus, ateriat, liikunta, viriketoiminta, sosiaalisten kontaktien ylläpito sekä hoiva ja huolenpito.
Kaikki halukkaat eivät ole kuitenkaan päässeet mukaan toimintaan, koska päivätoimintaan on muodostunut noin 200 hengen jono.
Ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon varataan riittävä määräraha vanhusten päivätoimintapaikkojen lisäämiseksi, jotta jokainen toimintaan mukaan haluava myös pääsee siihen osallistumaan.
XV
Toimeentulotukea saavien henkilöiden ja kotitalouksien määrä on kasvanut ja sosiaaliasemilla on jouduttu tekemään pitkään töitä henkilökunnan jaksamisen äärirajoilla, jotta toimeentulotukipäätökset on saatu tehtyä lain vaatimassa seitsemässä arkipäivässä. Tässä on suurimmaksi osaksi onnistuttu.
Vanhustenhuollon päivätoimintayksiköiden palvelu on ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Asiakkaina ovat kotona asuvat, ensisijaisesti muistihäiriöiset ja/tai omaishoidossa olevat ikäihmiset.
Palveluun kuuluu mm. kuljetus, ateriat, liikunta, viriketoiminta, sosiaalisten kontaktien ylläpito sekä hoiva ja huolenpito.
Kaikki halukkaat eivät ole kuitenkaan päässeet mukaan toimintaan, koska päivätoimintaan on muodostunut noin 200 hengen jono.
Ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon varataan riittävä määräraha vanhusten päivätoimintapaikkojen lisäämiseksi, jotta jokainen toimintaan mukaan haluava myös pääsee siihen osallistumaan.
XV
Toimeentulotukea saavien henkilöiden ja kotitalouksien määrä on kasvanut ja sosiaaliasemilla on jouduttu tekemään pitkään töitä henkilökunnan jaksamisen äärirajoilla, jotta toimeentulotukipäätökset on saatu tehtyä lain vaatimassa seitsemässä arkipäivässä. Tässä on suurimmaksi osaksi onnistuttu.
Sosiaalitoimistoihin on palkattu avuksi palkkatukityöllistettyjä henkilöitä, joiden työsuhde kestää kerrallaan puoli vuotta. Heidän rekrytointinsa ja perehdyttämisensä toimeentulotukityöhön on lisännyt vakituisen henkilökunnan ja varsinkin johtavien sosiaalityöntekijöiden työmäärää. Koska työsopimukset ovat määräaikaisia, perehdyttämisen tarve on ollut jatkuvaa. Työtilanteesta johtuen myös asiakkaiden kanssa tehtävää sosiaalityötä on jouduttu rajamaan.
Koska asiakkailla on myös lain mukaan oikeus päästä tapaaman sosiaalialan ammattilaista henkilökohtaisesti sosiaalityön toteutumiseksi, on tärkeää, että vakituista ammattitaitoista henkilökuntaa on riittävästi ja että myös työntekijöiden vuosilomien ajaksi palkataan päteviä sijaisia.
Ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon varataan riittävästi määrärahoja aikuisten taloudellisen ja sosiaalisen tuen vakituisen henkilökunnan ja myös vuosilomasijaisten palkkaamiseen.
XVI
Nuorten työttömyyden vähentäminen on erittäin tärkeä asia. Samaan aikaan, kun nuorten työttömyyden hoitoon suunnataan voimavaroja, tulee myös pitkäaikaistyöttömien ja vaikeimmin työllistettävien aktivointiin varata riittävästi rahoja.
Sosiaalivirastossa on toimeentulotuen asiakkaille suunnattu suoraan työllisyyden hoidon määrärahoista vuositasolla yhteensä 800 000 euroa, joista 400 000 euroa on ohjattu nuorten kesätyöprojektiin ja 400 000 euroa vaikeimmin työllistettävien aktivointiin. Nyt myös vaikeimmin työllistettävien määrärahoja ollaan kohdentamassa seuraavien vuosien aikana nuorille.
Esitän, että vuoden 2012 talousarvioon varataan lisää 400 000 euroa vaikeimmin työllistettävien toimeentulotuen asiakkaiden aktivointiin.
XVII
Kaupunki tuottaa kuntalaisille hyvinvointipalveluja sekä itse että ostopalveluina. Toiminnan ja palveluiden kehittäminen, laadun ja kustannusten seuranta vaatii myös jatkuvaa sisäistä valvontaa. Varsinkin niiden palveluiden osalta, jotka kohdistuvat erityisesti heikoimpien ja haavoittuvampien henkilöryhmien kuten vanhusten, kehitysvammaisten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihteenkäyttäjien hoidon- ja hoivan järjestämiseen, tulee virastojen sisäistä valvontaa kehittää.
Sopimuskausien aikana tulisikin aiempaa säännöllisemmin valvoa, täyttyvätkö annetut palvelulupaukset ja henkilöstömitoitukset vuoden aikana ja saavatko näihin palveluihin ohjatut ja sijoitetut henkilöt heille tarpeellisia ja luvattuja palveluja riittävästi. Useimmissa palveluissa niiden saajalle tulee tehdä yksilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma, joiden toteutumista tulisi valvoa tehokkaasti vuoden aikana.
Usein toiminnan puutteisiin kiinnitetään huomiota vasta siinä vaiheessa, kun palveluja saava henkilö tai hänen omaisensa tekevät asiasta kantelun ulkopuoliselle laillisuusvalvojalle, vaikka kunnalla on velvollisuus itse valvoa palvelujensa toteutumista. Sosiaalivirastossa eri vastuualueiden työntekijöiden on oman työnsä ohella myös valvottava asiakkaidensa saaman palvelun toteutumista ja reagoitava esille tuleviin epäkohtiin. Riittävä valvonnan mahdollisuus ja intensiivisyys vaihtelee kuitenkin työtilanteen mukaan.
Edellä esitetyn perusteella esitän, että vuoden 2012 talousarvioon vartaan riittävä määräraha, jonka turvin sosiaalivirastossa voidaan kehittää sisäistä valvontaa ja varmistaa palvelujen toteutuminen luvatussa muodossa ja tarvittaessa palkattava henkilökuntaa konkreettisen valvonnan suorittamiseen esim. turvaamalla säännölliset tarkastuskäynnit.
XVIII
Samanaikaisesti kun paljon apua ja hoivaa tarvitsevien vanhusten määrä on lisääntynyt, vähennettiin viime vuoden aikana vanhustenkeskusten ja vanhainkotien pitkäaikaishoitopaikkojen määrää voimakkaasti yhteensä 260 paikkaa.
Tämä on johtanut siihen, että vanhukset ovat entistä enemmän joutuneet odottamaan pysyvää vanhainkoti tai palvelutalopaikkaa sairaalassa tai kotona. Vanhuksia ei ole pystytty siirtämään erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon kaupunginsairaalaan eikä kaupunginsairaalasta pysyvään asumiseen, koska paikkoja ei ole riittävästi. Hoitoketjut ovat siten jumiutuneet ja henkilöt ovat joutuneet odottamaan heille sopivaa paikkaa epätarkoituksenmukaisessa paikassa pitkäänkin, jopa useita kuukausia.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan yhteisessä kokouksessa viime vuoden marraskuussa lopulla sosiaaliviraston puolesta todettiin, että vanhustenhuollon puolella on ylikapasiteettia annettuihin määrärahoihin nähden eli rahoja ei ole riittävästi hoitopaikkojen turvaamiseksi sitä tarvitseville vanhuksille.
Vanhustenhuollon palvelurakenteen muutoksessa syntyneiden ongelmien poistamiseksi ja toimivien hoitoketjujen aikaansaamiseksi on tärkeää, ettei laitospaikkoja vähennetä ennen kuin niitä korvaavat palvelut on saatu toimimaan ja niitä on vanhusten tarpeisiin nähden riittävästi. Vanhustenhuollon henkilöstön muutoksessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset henkilöstön määrää koskevat suosituksen mukaiset tavoitteet, joista ollaan edelleen jäljessä.
Vain riittävien avopalveluiden, palveluasunto- ja vanhaintopaikkojen sekä koulutetun henkilöstön avulla voidaan vanhuksille turvata hyvä hoito ja hoiva ja estää negatiiviset terveysvaikutukset.
Ehdota, että vuoden 2012 talousarvioon varataan vanhustenhuoltoon riittävästi lisää määrärahoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
